keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Kuinka solmu avataan helposti vaikeinta kautta

Olen ollut pari viikkoa täysin jumissa projektin kanssa. Tila kypsyi loppusyksyn mittaan niin pahaksi, että olin valmis lyömään hanskat osaavimpiin käsiin. Olin kuin Valajaskosken pato, jossa tulva-altaassa muhi Ruotsin matkankokemukset, Axiellin symposiumin anti tai epäanti, sekä viimeisenä niittinä UKJ eli Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmä ja sen työryhmä 4 Kausijulkaisut ja tietokannat.

UKJ on kaikkien kirjastosektorien ja Kansalliskirjaston hanke, jonka tavoitteena on määritellä kaikille kirjastosektoreille soveltuva järjestelmäkokonaisuus. Hankkeelle on asetettu valmisteluryhmä, jonka tavoitteena on 31.8.2012 mennessä tuottaa projektisuunnitelma, jonka pohjalta päätetään, käynnistetäänkö kirjastojärjestelmän hankinta- ja käyttöönottoprojekti. Vajaa vuosi on siis aikaa selvittää, onko erikois-, yliopisto-, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen mahdollista löytää ne ehdot, joilla kaikille yhteinen kirjastojärjestelmä voitaisiin joko hankkia tai peräti tuottaa itse. Valmisteluryhmässä yleisiä kirjastoja edustavat Ari Mäkiranta Liperin kirjastosta ja Ritva Nurminoro.

Olin mukana valmisteluryhmän tapaamisessa 10.11., jolloin esittelin Lapissa käynnissä olevan hankkeen ja Ari esitteli Joensuun seutukirjaston Avoin kirjasto 2013 –hankkeen. Vain yleisessä kirjastossa työskennelleenä olin yllättynyt, miten kaukana kirjastosektorit ovat toisistaan, ja miten vähän tiedämme toisistamme – tämä on tietysti vain minun mielipiteeni, ja monilla meistä on takuulla minua paremmat tiedot eri sektoreiden tilasta. Hämmennys ei kuitenkaan estänyt löytämästä keskustelusta, melko helpostikin, yhteisiä tavoitteita. Työtä pitää saada tehtyä taloudellisemmin, yhteistyötä on lisättävä, toimintoja automatisoitava.

Suuri Ahaa! sisältyi kuitenkin Tommi Jauhiaisen puheenvuoroon, jossa hän esitteli Esko Ala-Peijarin alustuksen pohjalta kokonaisarkkitehtuuriajattelua ja eri näkökulmia. Ala-Peijari on ollut työstämässä Kartturi - Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimallia. Lainaan JHS 179-suositusta ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: ”Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne.  Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. ” Olin silmäillyt jo projektisuunnitelmaa kootessani sekä JHS-suosituksia että VALTASA (Valtiontason arkkitehtuurit-hanke) –ohjeistusta, ja ymmärsin nyt mitä niillä voisi saada aikaan.

JUHTA (Julkisen tietohallinnon neuvottelukunta) on antanut JHS-suosituksia, joista projektin kannalta kiinnostavia ovat ainakin suositukset 179:Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen liitteineen  ja 173: ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely. Näistä jälkimmäinen on hyvin yksityiskohtainen ohjeistus mitä organisaation tulee ottaa huomioon järjestelmän hankinnassa ja vaatimusten määrittelyssä.

Olin siis jumissa, mutta flunssan pakottaman pysähtymisen aikana syksyn kokemukset kiteytyivät mielestäni järkeväksi suunnitelmaksi. Olin yrittänyt koota kirjastojärjestelmien nykytilan kuvausta nakertamalla PallasProta nurkasta kuin onneton eläin juustopalaa hiirenloukussa. JHS:n kokonaisarkkitetuuri-työkalut, joita muistuttavia työkaluja käytetään UKJ:n työryhmissä yhteisen kansallisen kirjastojärjestelmän valmisteluun, sopivat myös Lapin yhteisen kirjaston tarpeisiin. Työkaluilla kuvataan organisaation nykytilan ja tavoitetilan arkkitehtuuri, mikä tarkoittaa toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurien analysointia. Toimin siis VALTASA:narkkitehtuuriperiaatten 12 mukaisesti: Vältä päällekäisiä ratkaisuja - miksi en hyödyntäisi jo valmiita pohjia? Pidän kokonaisarkkitehtuurimallista myös sen - no- kokonaisuuden vuoksi. En pysty katselemaan kirjastojärjestelmää vain yhtenä sovelluksena, pelkkänä työkaluna, vaan näen sen osana isompaa kokonaisuutta, koko kirjastojen kokonaisuutta. Muutaman päivän malleja nyt työstäneenä ratkaisu tuntuu hyvältä, ajatus virtaa ja työssä on potkua kuin uudessa tuttavassani Jimmy Perezissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti