Minulla on epäsosiaalinen mutta buddhalainen harrastus,
kokoan isoja palapelejä ja puran ne taas odottamaan seuraavaa kierrosta.
Turmiolliseksi harrastus muuttui huhtikuun sunnuntaina, kun suuntasin vintille
hakemaan jälleen yhtä peliä. Reipas askellus vaihtui köpöttelyksi, kun otin
kontaktia lattialankkuun ja sain sairaalasta mukaan raudalla paikatun jalan,
kipsin ja kolmen kuukauden sairausloman.
 |
| http://www.flickr.com/photos/bradmontgomery/4363410868/ |
En tiedä osoitinko hyviä alaistaitoja vai olinko itsekäs ja
laiska, mutta en tuon kolmen kuukauden aikana juuri ajatellut kirjastotyötä,
kirjastojärjestelmiä tai projekteja.
Viisi päivää sitten palattuani töihin totesin, ettei
fanittamani ajattelija Marshall Breeding sen sijaan ollut laiskotellut, vaan
oli tuottanut Computers in Libraries
-julkaisuun artikkelin New LibraryCollections, New Technologies: New Workflows.
Kirjastojärjestelmät ovat muutoksessa - eikä muutos tule
loppumaan mikäli Breedingin väliotsikointiin -Ever-turning cycles of technology
- uskoo. Edellinen muutos palvelin/työasema-ratkaisuun ei juuri muuttanut itse
järjestelmiä ja niiden perusratkaisuja. Uusimmassa kierroksessa sen sijaan on
kyse rajummista muutoksista: SaaS eli ohjelmien hankkiminen palveluina tai
pilvipalveluina, uudet teknologiset pohjaratkaisut, elektronisten aineistojen
lisääntyvä määrä, on-demand-julkaisu, käyttäjien uudet odotukset ja parempien
arviointityökalujen tarve.
Uudentyyppisiä järjestelmiä Breeding kutsuu nimellä Library
services platform, vapaasti suomentaen kirjastopalvelualusta - ajatukset
palaavat jälleen modulaarisen ja integroidun järjestelmän kysymyksiin.
Koska tarpeellisia uusia palveluita ei nykyisistä
järjestelmistä löydy, ovat kirjastot koonneet palvelutarjontansa useista
erillisistä palikoista. Yleiset kirjastot eivät ole elektronisten aineistojen
hankinnassa vielä yhtä pitkällä kuin akateemiset kirjastot, mutta kyllä erillisiä
alustoja meiltäkin löytyy: monipuolinen Pohjanportti - mistä muuten löytyy myös
Ebscon kautta Breedingin artikkeleita kokotekstinä - joka kuitenkaan ei ole
Lapin kirjaston verkkopalvelun kautta haettavissa.
Kesäteräiset aivot herättää Breedingin kysymys voisiko
kokoelmien käsittelyyn löytyä tehokkaampia tapoja uusien kirjastojärjestelmien
avulla, jotka eivät erottele aineistojen käsittelyä perinteisesti niin jyrkästi
erillään oleviin elektronisiin ja painettuihin aineistoihin. Hänen mukaansa
erilliset automaatioalustat yleensä pakottavat erillisiin prosesseihin ja työn
hajauttamiseen eri henkilöiden vastuulle. Nykyjärjestelmien valmiuksista
johtuen aineistot myös tarjoillaan asiakkaille myös erillisillä alustoilla. Pohjanportti on kotikimpasta löytyvä hyvä
esimerkki - todella paljon aineistoja, mutta eivät haettavissa Lapin kirjaston
verkkopalvelussa muiden kirjastojen aineistojen rinnalla.
Hyvillä mielin voi sen sijaan todeta, että UKJ:ssa, Uuden
kirjastojärjestelmän valmistelutyössä on pystytty katsomaan Sotsin
talviolympialaisia pitemmälle. UKJ:n hankinta-työryhmät totesivat vajaan vuoden
työskentelyn jälkeen, ettei hankintaa kannata jakaa painetun ja elektronisen
aineiston prosesseihin vaan kyseessä on prosessipolku, josta välillä poiketaan
tarkastamaan valintalistojen tilannetta, mitä lehtiä osastot haluavat tilata
tulevaksi vuodeksi ja aktivoimaan elektronisia aineistoja. Sitten palataan
yhteiselle polulle, joka vie kunnan taloushallinnon kautta kepeästi tarkalleen loppuun
käytettyyn budjettiin. Joo, viimeinen palanen on Utopiaa, johon
sairauslomalaisetkin aivot taipuvat.
