keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Vaativa määrittely

Annetaanpa tälle kirjoitukselle ihan heti alanimeke Osa 1. Ollaan nimittäin sen verran hankalan asian kanssa tekemisissä, ettei yhdellä kirjoituksella asian selvittäminen ole mahdollista, ainakaan tässä vaiheessa projektia.Asiasta keskusteltiin myös Joensuussa 14.10., kuten edellisestä kirjoituksestani voitte lukea.

Vaatimusmäärittely. Ei toivota, että uusi järjestelmä toimisi kivasti ja nopeasti ja osaisi ehkä käsitellä kirjan hyllystä varaamisen Utsjoelta ja lainaamisen Kittilässä, vaan vaaditaan, että järjestelmä toimii kuten on hyväksi ajateltu. Määritellään mitä meistä on hyvä toiminta.

Kirjastojärjestelmämarkkinoiden nykytilasta johtuen Suomessa ei ole viime vuosina juurikaan harrastettu järjestelmien kilpailutusta, ainakin päätelleen siitä, mitä verkosta löytyy tai oikeastaan ei löytynyt. Määrittelyjä on varmaankin tehty, mutta ovatko paperit arkistossa, vinkatkaapa tai lähettäkää sähköpostilla tulemaan? Jotain hyödyllistä kuitenkin löytyi mistä aloittaa, eli UKCS (The United Kingdom Core Specification for Library Management Systems) ja Tahoma Public Libraryn määrittelyt. Pointtihan ei kuitenkaan ole siinä, että kopsataan sopiva määrittely ja hankitaan järjestelmä. Kirjaston pitää selvittää itselleen, mitä toimintoja sillä nyt on ja jatkossa tulee olemaan, mihin kaikkeen kirjastojärjestelmän pitäisi taipua. Mietitään mitä asiakkaat tarvitsevat, onko sidoksia muihin järjestelmiin, mitä tilastoja toiminnasta tarvitaan?

Nasrine Olson tutki väitöskirjassaan millä perusteilla kirjastot tekevät kirjastojärjestelmien hankintapäätöksia. Hyvä huomio oli, että erilaisten taloudellisten ja teknisten vaatimusten lisäksi päätösten taustalla vaikuttaa ihan perusinhimillisiä syitä. Mukavuudenhalusta olisi kiva jos järjestelmä olisi samanlainen kuin vanha järjestelmä, ettei tarvitsi opetella uutta. Käyttäjien toiveissa voi olla myös, ettei järjestelmä muuttaisi liikaa työnkuvia tai jopa veisi töitä. Organisaation tavoite voi olla kuitenkin myös päinvastainen, ja tietynlaisella järjestelmällä voidaan tavoitella tiettyjä strategisia päämääriä tai muuttaa organisaation toimintatapaa tiettyyn suuntaan.

Ennenkuin ollaan siinä pisteessä, että vaatimusmäärittely tallennetaan Hilmaan, ennättää hidas projektityöntekijä-lukija varmaan saada P.D.Jamesin uusimman käännöksen loppuun. Meidän pitää miettiä, mitä me  haluamme jatkossa järjestelmällä saavuttaa. Tietojärjestelmän hankinta-kirjassa on kannustava lause: ”Vaatimusmäärittelyn taso ennustaa lopputuloksen tasoa". 

1 kommentti:

  1. Vaatimuksissa ja määrittelyissä pitää todellakin osalta katsoa 360 astetta ja nurkkien taakeskin.Onpa tässä lähiaikoina hankittu eräs järjestelmä,jossa ei muistettu kaikkia asioita tarpeeksi painokkaasti ja nyt sitten koetetaan tekijäfirmaa saada nämä unohdetut tai ehkä vähemmän tärkeiksi painotetut asiat saada toteutettua.Ja suomalaiset kai on aika vähäinen kielijoukko,joten kalliiksi tulee?

    VastaaPoista