Uudelleenajattelemassa Lontoossa

Olin neljä vuotta sitten Axiellin ensimäisillä Nordic Symposium-päivillä Turussa, missä Suzanne Waltersin esitys markkinointistrategioiden käytöstä räjäytti tajunnan niin että presentaation kuvat tuntuvat edelleen tutuilta. Viime viikolla järjestelmätoimittaja järjesti symposiumin kolmannen kerran, tällä kertaa Lontoon itäpuolella Royal Victoria Dockissa.Tällä kertaa vastaavaa valaistumista ei koettu, mutta mielen hehkulampun sai syttymään ainakin Gareth Cuddyn esittämä Dorling Kindersley Booksin video The Future of Publishing.

Lontoon symposium kulki nimellä Re?Thinking Libraries - linkistä pääsee käsiksi myös kaikkien esitysten videoihin. Odotin kuulevani jotain uutta kirjastojärjestelmistä tai muista kirjastojen töitä mullistavista keksinnöistä, mutta viikon anti olikin enemmän survival-kit-tyyppinen selviytymisopas ja reittikartta uudenlaiseen kirjastoon.  

Vick Phillips Charlotte Meckelnburgin kirjastosta aloitti esityksensä kehittelemälä Jerk Sintornin hevos-vertausta eteenpäin. Phillips totesi kirjastojen ja pankkien palveluissa olevan paljon yhteistä: lainataan ja toivotaan, että saadaan laina takaisin – tosin pankit vaativat omaansa takaisin paljon kirjastoa aggressiivisemmin. Pankit ovat myös onnistuneet siirtämään asiakkaat pääosin verkkoon, ja konttoriin tullaan vain tärkeiden kysymysten vuoksi. Pankeilla on, sen lisäksi, että heillä on meidän rahat, erinomainen tuote eli pankkitunnukset. Vaikka vertaus onkin osuva, en silti toivo, että ajamme asiakkaat verkkoon ja laitamme kirjat holveihin, joista niitä saa vain takuuta vastaan. Sitä ei toivo Vick Phillipskään, mutta jotain uutta me molemmat kirjastoilta haluaisimme nähdä. Mitä kirjastolla on annettavaa, sellaista mitä mistään muualta ei saa?

Charlotte Mecklenburgin kirjasto Pohjois-Carolinassa USA:ssa joutui vuoden 2008 taantuman jälkeen rajujen säästötoimien kohteeksi kun sen budjetista leikattiin kaikkiaan 45%. Kirjasto oli pakotettu palveluiden supistamiseen ja henkilökunnan irtisanomiseen, ja suunta oli vakaasti alaspäin. Asiakkaat kuitenkin nousivat puolustamaan kirjastoa, minkä johdosta sille perustettiin asiakkaista koostuva itsenäinen selvitysryhmä tehtävänään selvittää kirjaston taloudellinen tilanne ja antaa toimintaohjeet tilanteesta selviämiseen. Keskeiset ohjeet liittyivät rahoituksen ja kulujen tarkistukseen.

Löytyykö vastausta?

Kirjastossa aloitettiin Imagine 2010-projekti, joka tarkoitti toimintojen ja palveluiden uudelleenarviointia. Projektin tuloksena kartoitettiin peruspalvelut, jotka asetettiin kaikissa kirjastoissa samantasoisiksi, ja joita kaikki henkilökunnassa opettelivat tekemään. Myös työnkulut ja tehokkuus joutuivat tarkasteluun: sekuntienkin turhan työn jättäminen pois tehostaa toimintaa kun asiaa katsotaan laajemmassa mittakaavassa. Päällekkäiset työt kartoitettiin, mikä ei tarkoittanut vain kirjastotyötä vaan myös siivousta, vartiointia ja IT:tä. Projektissa laskettiin myös erilaisten ohjelmien todelliset kustannukset, jotka saatiin vertaamalla niihin tehtyjä sijoituksia ja saatuja tuottoja. David Singletonin ja Vick Phillipsin kokemuksen mukaan kirjastojen pitäisi luopua pelkästä rahojen vastaanottajan ja käyttäjän asetelmasta ja sen sijaan kartoittaa tarkemmin mihin raha käytetään ja mitä sillä saadaan aikaiseksi. Useammalla kirjastolla Yhdysvalloissa on käytössä ROI (Return of Investment) -laskuri, joka kertoo asiakkaalle kuinka paljon hän hyötyy kirjaston käytöstä. Myös erilaisten tapahtumien ja yhteistyön vaikutuksia voi tarkastella panos-tuotos-ajatuksella.

Tutkimusyhtiö Gartnerin tutkimusjohtaja Allen Weinerin esityksen teemana olivat ne työkalut, teknologia ja visio, joiden avulla kirjastot voisivat kehittyä seuraavan sukupolven kokoontumispaikoiksi - Resource Centereiksi, kuten hän niitä kutsui. Kirjastot eivät tule pärjäämään mikäli ne luottavat vain ulkokuoreen, vaan niiden on tarjottava asiakkailleen jotain sisältöjä neljään keskeiseen tehtävään: Learning, dreaming, connection, creating. Kirjastojen tulisi olla ideoita pursuavia laboratorioita, vapaata koodia käyttäviä hautomoita ja sosiaalisia markkinapaikkoja, joissa nämä ajatukset voisivat toteutua. Weinerin tarjoama teknologia perustuu vapaaseen koodiin ja formaateista riippumattomiin laitteisiin. Teknologia siirtyi aikanaan kotoa töihin ja nyt suunta on vuorostaan toisinpäin. It:n kokonaisuus ei enää ole tilariippuvainen, vaan käyttäjät ottavat ”IT:n kryptisen kokonaisuuden” ja vievät sen minne haluavat, siis myös kirjastoon. Weiner kysyi samaa, mitä vähän joka puolella kysytään: miten kirjasto on valmistautunut tähän?

Ainakin kuparinen kirja säilyy. British Library

Varsinaiset ”re-thinking”- sessiot olivat symposiumin päättänyt Anythink-kirjastojen johtajan Pam Sandlian-Smith esitys ja vierailu Idea Storen kirjastoon Whitechapelissa. Anythink-kirjastot ovat Coloradossa sijaitsevia kirjastoja, jotka nousivat heikoimmista kirjastoista uuteen loistoon – ei pelkästään ylimääräisellä rahalla, vaan uteliaalla mielellä ja kokeilunhalulla. Sandlian-Smithin mukaan työnkuvat ”lainattiin” Applen sivuilta, joten heillä on esimerkiksi consierge – Hotel Babylonista tuttu ihmeidentekijä. Muutenkin henkilökunnan määritelmä oli mielenkiintoinen: ei olla vain työntekijöitä, vaan taikureita, neroja ja tutkimusmatkailijoita -  taikomassa skeptikoista uskovia. Jonkin verran on täytynytkin olla taikuruutta, tai sitten coloradolaiset ovat ihan toista kirjastokansaa, koska Anythink-kirjastot ovat luopuneet kirjastoluokituksestakin.

Kirjastot keskellä elämää.Idea Store Tower Hamlet

Idea Storen ajatus on luoda ihmisten arkipäiväisten kulkureittien varrelle helposti lähestyttäviä kirjastoja. Näissä pääpaino ei ole niinkään perinteisessä ”lainaa kirja”-toiminnoissa vaan kirjastot tarjoavat koulutusta, virkistystä ja keinoja elämässä etenemiseen yhteisöissä, joissa väestöllä on usein heikommat lähtötasot. Ihmisille, joille kirjaston ideakin voi olla vieras, on tärkeää, että kirjastoihin näkee katutasolta sisälle. Idea Store Tower Hamlet sijaitsi kauppatorin varrella, eikä juuri eronnut tavallisesta kaupasta. Väestö liikkuu massoina: muutama vuosi aikaisemmin alueen asukkaista enemmistö oli puolalaisia – nyt väestöstä yli puolet on bangladeshilaisia. Idea Store-kirjastoista löytyy Sergio Doglianin valaiseva esitys vuoden 2009 Barents Library Conferencen sivuilta. 

Mitä Lontoosta jäi mieleen? Mukavia uusia tuttavuuksia, selkeä metroverkosto, Big Benin kello neljän kumahdukset, mutta myös AnyThinkin tapaisia uusia ajatuksia – asioita voi tehdä toisin.