IFLA 2012 : Osa 4 Kirjastojen tekninen tulevaisuus on jo täällä

OLCL:n rinnakkaisseminaarissa tiistaina puhunut Andrew Pace esitteli OLCL WorldSharea, joka on eräänlainen tulevaisuuden kirjastojärjestelmän ja verkkokirjaston yhdistelmä. Kyseessä on uuden sukupolven järjestelmä, jollaisia esimerkiksi Marshall Breeding on peräänkuuluttanut artikkelissaan New Library Collections, New Technologies: New Workflows. WorldShare on alusta ja kokoelma erilaisia appseja eli sovelluksia, joilla kirjastot voivat tarjota käyttäjilleen yhdeltä luukulta e-aineistoja, tietokantoja, kirjastojen kokoelma jne.

Kirjastojärjestelmien lisäksi iso uusi juttu kirjastoissa on RFID-tarrojen käyttöönotto ja niitä hyväksikäyttävät laitteet ja sovellukset. Library RFID Ltd:n omistaja Nick Fortune kertoi kuluvana vuonna tehdystä kansainvälisestä tutkimuksesta RFID:n käytöstä kirjastoissa. Suurin osa vajaasta 500 vastauksesta tuli Britanniasta ja toiseksi eniten Australiasta, kirjastoista eniten vastasivat yleiset kirjastot. Kyselyn tavoite oli käyttöselvityksen lisäksi myös välittää käyttäjille tietoa mitä muut käyttäjät pitävät esim. eri toimittajista ja tarroista, ja toisaalta toimittajille tietoa miten he onnistuvat käyttäjien mielestä.

 Andrew Pace: OLCL WorldShare

Kyselyn mukaan investointeja perusteltiin kulujen leikkaamisella, varaston hallinnan parantamisella, strategisista syistä, turvallisuuden lisäämisellä ja paremmalla tilankäytöllä.

Fortunen mukaan tutkimuksen oletuksena oli, että RFID:tä käytetään yhdessä kirjastojärjestelmän kanssa, sen integraatio muihin järjestelmiin ja standardien noudattaminen on tärkeää. Tulokset olivat kuitenkin osoittivat, että RFID:tä käytetään eri lailla kuin kuviteltiin: integrointi ei ollut merkittävää, eikä standardeja tunneta. Ilmeisesti kirjastoissa on käytössä rinnakkain RFID-tarroja ja muita merkitsemistapoja (ja siten rinnakkain sekä RFID-laitteet että muu lukutapa), koska esim. Britanniassa vain puolet vastanneista kirjastoista oli tarroittanut koko kokoelman. Vastauksista selvisi, etteivät käyttäjät tienneet minkä tyyppisiä tarroja käytettiin ja millä tekniikalla tarrat kommunikoivat kirjastojärjestelmän kanssa. Lieneekö edellinen mitenkään yhteydessä siihen, että käyttäjät eivät olleet innokkaita suosittelemaan toimittajia muille kirjastoille.

Suomalaisista kokemuksista RFID-käyttöönotosta kertoi Eevaliisa Colb. Hänen mukaansa Helsingin Yliopiston kirjaston RFID-tarrojen käyttöönoton syyt olivat melko yhtenevät Fortunen tutkimustulosten mukaan sillä erotuksella, että HUK:ssa tavoitteena on ottaa myös käyttöön innovatiivisia applikaatioita.

IFLA Helsinki 2012 näyttelyosastolla oli mukana P.V. Supa, joka on yksi kotimaisista RFID-tarrojen toimittajista. Heillä oli esittelyssä erilaisia RFID-tekniikkaan perustuvia älyhyllyjä, kuten palautusautomaatti, joka kertoo mihin RFID-tekniikalla varustettuun palautushyllyyn tämän pitäisi laittaa kirja, tai itsepalveluna toimiva lainaus-palautus-automaatti-kaappi.